Siirry pääsisältöön

Maailman terveyspäivä

 7.4.2024 vietetään Maailman terveyspäivää

 

Maailman terveyspäivää vietetään jokaisena huhtikuun seitsemäntenä päivänä. Jokaisena vuonna terveyspäivälle on valittu jokin erityinen terveydellinen teema. Tänä vuonna, eli 2024, maailman terveyspäivän teemana on "Minun terveyteni, minun oikeuteni". Teeman avulla puolustetaan kaikkien ihmisten oikeutta saada laadukkaita terveyspalveluja.

WHO:n sivuilla on julkaistu teemasivut joilta voi käydä lukemassa lisätietoa niin halutessaan. Sivustolla on myös teemaan liittyvä video.

Videossa oli kerrottu minun oikeudet seuraavanlaisesti: 

 

"Vapaus väkivallasta ja syrjinnästä on minun oikeuteni,
Terveellinen ympäristö on minun oikeuteni,
Kunnollinen työpaikka on minun oikeuteni,
Tietoon perustuva suostumus on minun oikeuteni,
Kehollinen itsemääräämisoikeus on minun oikeuteni,
Pääsy laadukkaaseen terveydenhoitoon on minun oikeuteni,
Terveys on meidän jokaisen oikeus, ei etuoikeus vain joillekin meistä"

 

Aihe on hyvin tärkeä sillä maailmassa mikään näistä ei oikeasti ole etuoikeus kaikille, vaikka näin kuuluisikin olla. On kauheaa, että joitakin ihmisiä kohdellaan kaltoin vain oman ihonvärinsä, kansallisuutensa, sairautensa, asuinympäristönsä tai jonkin muun tällaisen syyn takia. Kukaan meistä ei pyydä syntymään tähän maailmaan. Osa syntyy toivottuna, osa vahinkona, osa rikoksen johdosta ja niin edelleen. Mikä ikinä syy olikin syntyä tähän maailmaan, ei se oikeuta ketään kohtaamaan epäoikeudenmukaisuutta, julmuutta, kauhua, tuskaa ilman tietoa paremmasta huomisesta. Meillä jokaisella pitäisi olla oikeus hyvään elämään. Silti se on todella vaikeaa. Puolet maailman ihmisistä kokee jokaisena päivänä eriarvoisuutta, nälänhätää, syrintää, väkivaltaa, omien oikeuksiensa loukkaamista ja kaltoinkohtelua. Koko läpi ihmishistorian, toisia on syrjitty ulkoisten olemusten johdosta. Ihminen on kuitenkin ihminen, oli hän sitten kuka tahansa. 

 

 On kuitenkin totta, että joissain maissa ihmisoikeuksilla ei ole kovinkaan suurta merkitystä, toisia ihmisiä johdetaan sadistisella diktaattorimaisella otteella. Osaa kansasta voi kohdella miten tahansa, koska on opetettu, ettei heillä ole sen suurempaan oikeutta ihmisyyteen. Syy seuraussuhteita on monia. En kuitenkaan lähde aukikirjoittamaan tätä aihetta sen enempää, vaikka paljon asiaa tästä aiheesta olisikin sanottavana. 

 

Vapaus väkivallasta ja syrjinnästä on minun oikeuteni

Jokaisella lapsella, nuorella ja aikuisella tulisi olla oikeus elää turvallista elämää, ilman pelkoa väkivallan uhriksi joutumisesta tai syrjinnän kohteeksi joutumisesta. Siitä huolimatta niin moni vauva, lapsi, nuori ja aikuinen joutuvat kohtaamaan väkivaltaa ja syrjintää omassa elämässään. Mediasta voi lukea melkein joka viikko, toisinaan päivittäinkin, kuinka julma ja kylmä toinen ihminen voi olla toista ihmistä kohtaan. Ihmisillä on kuitenkin synnynnäisenä perustarpeena (Maslow`n tarvehierarkian mukaan):

  • fysiologiset tarpeet eli hengissä säilymisen edellytykset (ruoka, juoma, hengitysilma)
  • turvallisuuden tarpeet (suojautuminen erilaisilta vaaroilta)
  • yhteenkuuluvuuden ja rakkauden tarpeet (ystävyys, rakkaus, ryhmään kuuluminen)
  • arvonannon tarpeet (itsearvostus, kunnioituksen saaminen muilta)
  • itsensä toteuttamisen tarpeet (omien kykyjen saaminen täyteen käyttöön esim. työssä tai vanhemmuudessa)

Miksi sitten ihminen käyttäytyy niin julmasti toisia kohtaan? Osa varmasti selittyy hyvin paljon sillä, kuinka ihminen kokee perustarpeensa tulleen tyydytetyksi. Myös jokaisen ihmisen oma elämänhistoria, geeniperimä ja persoonallisuus vaikuttavat meidän jokaisen käyttäytymiseen. Myös kulttuurilla on merkitystä.

Ihminen on luonnostaan agressiivinen, mutta se ei kuitenkaan merkitse sitä, että agressiota pitäisi käyttää väkivaltaan ja tuhoon. Kuitenkin ihminen haluaa elää rauhassa ja sovussa toisten ihmisten kanssa. Agressio on ihmiselle ominainen ja perinnöllinen reaktiokyky. Ihminen joka pystyy hallitsemaan omaa agressiotaan pystyy käyttämään sitä niin, ettei siitä koidu haittaa ja tuhoa muille. Kuitenkin osa ihmisistä ei kykene tähän, vaan agressio ottaa heistä vallan, ja seuraukset ovat ympärillä oleville sekä ihmiselle itselleen tuhoisia. Hallitsematon agressio sumentaa ihmisen arvostelukyvyn. Yleensä fyysisen väkivallan merkki on persoonallisuuden häiriöstä. Tosin joissakin kulttuureissa väkivalta on hyväksyttävää ja joissakin maissa se on jopa velvollisuuskin.

Syrjintä taas kohdistuu esimerkiksi ikään, kansalaisuuteen, kieleen, uskontoon, vakaumukseen, mielipiteisiin, perhesuhteisiin, terveydentilaan, vammaisuuteen, seksuaaliseen suuntautumiseen tai muuhun henkilöön liittyvään asiaan. Me kaikki olemme omia yksilöitä, meillä kaikilla on omat mielipiteemme. Näitä asioita pitäisi pitää enemmänkin rikkautena kuin uhkana omalle itselleen. Miksi esimerkiksi toisen vammaisuus, seksuaalinen suuntautuminen tai esimerkiksi uskonto aiheutavat niin paljon negatiivisia ajatuksia? Tähän varmasti liittyy osittain yhteenkuuluvuuden tunne, jos vaikka kaveriporukassa ilmaistaan suoraan ettei homous ole ok tai hyväksytty. Vaikka itse sen hyväksyisikin, yhteenkuuluvuuden takia ei välttämättä uskalleta erottua joukosta. Osittain myös negatiiviset kokemukset tietystä kansalaisuudesta tai esim. uskonnosta aiheuttavat synjintää. Esimerkiksi oman uskonnon markkinoiminen toiselle ihmiselle saattaa nostaa omat ihokarvat pystyyn. Vaikka kyseinen toiminta kuuluu vahvasti heidän oman uskonnon harjoittamiseen. Uskonnostaan huolimatta, he ovat täysin samanlaisia ihmisiä, samoine perustarpeineen kuin kaikki muutkin.

Syrjinnän ja väkivallan kitkeminen on todella pitkäjänteistä työtä ja onko yhteiskunta siihen täysin valmis ja kykeneväinen? Olisi ihana jos joskus kaikki ihmiset voisivat elää sulassa sovussa toistensa kanssa. Teoreettisesti tämä varmasti voisi onnistua, mutta entä käytönnössä? Näiden kitkeminen yhteiskunnastamme vaatii valtavasti työtä läpi monien sukupolvien onnistuakseen täydellisesti.

 

Terveellinen ympäristö on minun oikeuteni

Terveellisellä ympäristöllä tarkoitetaankin juuri sitä, että luonto pystyisi tarjoamaan meille juomakelpoista vettä, ravitsevaa ruokaa, energiaa sekä elinkeinoja, jotta voisimme selviytyä. Tämä ei toteudu kaikkialla maailmassa. Meillä on velvollisuus jättää planeettamme elinkelpoiseen kuntoon, jotta tämä oikeus toteutuisi myös tulevaisuuden sukupolville. 

 

Kunnollinen työpaikka on minun oikeuteni

Jokaisella ihmisellä tulisi olla oikeus työskennellä työpaikassa, joka turvaisi hänen elantonsa ja jolla turvata hänen itsensä sekä oman perheensä toimeentulon. Toki on ihmisiä, jotka eivät pysty syystä tai toisesta työskentelemään ja heidän toimentulonsa on turvattava. Ketään ei voi jättää heitteille. Kuitenkin kaikilla pitäisi olla mahdolisuus saada työpaikka joka ei alenna ihmisarvoa. Työnteosta pitäisi saada sellainen palkka, joka auttaa selviytymään.

 

Tietoon perustuva suostumus on minun oikeuteni

Tämä tarkoittaa että ihmisellä tulee olla vapaus valita mihin lääketieteellisiin tutkimuksiin hän osallistuu. Hänelle pitää antaa tarvittava määrä tietoa, jotta hän saa itse valita haluaako hän osallistua kyseiseen tutkimukseen vai ei. Hänen tulee myös tietää tutkimuksen riskeistä ja merkityksestä, eli minkä vuoksi kyseistä tutkimusta tehdään. Ketään ei tulisi pakottaa osallistumaan. Tietoon perustuva suostumus on otettu lainsäädäntöön useissa maissa. Ilman tietoon perustuvaa tutkimusta on rangaistava teko. 

 

Kehollinen itsemääräämisoikeus on minun oikeuteni

Jokaisella ihmisellä on oikeus omaan kehoonsa eli kehon itsemääräämisoiekus. Tämä tarkoittaa, että jokaisella on valta tehdä itsenäisiä päätöksiä omasta kehosta ja tulevaisuudesta, ilman että joutuu kokemaan väkivaltaa tai pakottamista. Sinulla on valta ja oikeus kieltäytytä seksistä tai haluatko lapsia. Sinulla on myös oikeus päästä terveydenhoitoon aina tarvittaessa.  


Pääsy laadukkaaseen terveydenhoitoon on minun oikeuteni

Jokaisella ihmisellä tulisi olla oikeus päästä terveydenhoitoon tarvittaessa. Suomessa jokaisella pysyvästi suomessa asuvalla henkilöllä on oikeus päästä terveydenhoitoon. Näin ei kuitenkaan ole kaikkialla maailmassa. Joissakin maissa terveydenhoito maksaa niin paljon, ettei kaikilla ole varaa siihen. Tällöin vain varakkaimmilla ihmisillä on mahdollisuus päästä hoitoon sitä tarvittaessaan.

 

Ystävällisin terveisin


Marika, Vajilla Art

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Maailman mielenterveyspäivä

  Maailman mielenterveyspäivää vietetään torstaina 10.10.2024.  Tämän vuoden teemana on ”Mielenterveys on jokaisen oikeus”. Tänäpäivänä todella moni nuori, aikuinen sekä lapsi kokevat pahaa oloa, yksinäisyyttä sekä epäoikeudenmukaisuutta. Tilannetta ei auta se, että toimeentuloa heikennetään, nostetaan terveydenhoitokuluja ja nipistetään ja heikennetään mielenterveyspalveluihin pääsyä. Jo nyt jonot ovat todella pitkät. Apua tarvitsevat lapset ja nuoret eivät saa tarvitsemaansa apua. He joutuvat jonottamaan todella pitkiä aikoja päästääkseen avun piiriin. Parhaimmassa tapauksessa, jos niin voi edes sanoa, nuori hautautuu omaan huoneeseen pois päivänvalon säteiltä, hän muurautuu ja lukitsee itsensä oman elämänsä ulkopuolelle, omaan huoneeseensa, eristää itsensä ystävistään, vanhemmiltaan sekä muilta läheisiltä ihmisiltä, joita hän kuitenkin eniten juuri nyt tarvitsisi. Hän syyttää itseään kaikesta, pitää itseään toivottamana luuserina, josta ei ole hyötyä kenellekään, ei ed...

Juhannus on taikojen aikaa

Juhannusta vietetään tänä vuonna lauantaina kesäkuun 22 päivä. Perusjuhannukseen tunnetusti kuuluu sauna, tanssit sekä kokko. Tämän lisäksi nautitaan maukkaasta grilliruasta ja mahdollisuuksien mukaan maukkaista uusista perunoista voinokareen kera. Juhannusta vietetään yleensä oman perheen ja ystävien kesken. Yleensä Suomen kaupungit tyjentyvät asukkaista, sillä osa suuntaa viettämään juhannusta mökillä tai muuten mahdollisimman lähellä luontoa. Monet ulkoilu- ja virkistyspaikat järjestävät erilaisia juhannustapahtumia niin koko perheelle, nuorisolle tai aikuisemmalle väestölle.   Juhannus, tuo muinaisuskonnollinen juhla Juhannuksella on vanhat perinteet Suomessa. Se kuluu pakanallisiin juhlapäiviin. Historia yltää ainakin vuoteen 1800, jolloin Juhannusta juhlittiin säänjumala Ukon juhlana.  Ukon juhlaa vietettiin, jotta tuleva sadonkorjuu olisi tuottoisa ja karjan hedelmällisyys olisi taattu. Ukon jumalan kunniaksi pantiin olutta ja olutta skoolattiin "ukon malja...

Prokrastinaatio

Kesälomat on ohitse ja normaali työ-ja kouluarki on pyörähtänyt jälleen käyntiin. Lomalta paluu töihin saati kouluun voi tuntua aluksi vaikealta. Taas kiireet, stressi ja ahdistus vaanii herkeämättä nurkan takana. Miksi elämä ei voisi vain olla helpompaa. Mikä on prokrastinaatio? Joillekin sana on varmasti tuttu, mutta ei kaikille. Sana prokrastinaatio tarkoittaa asioiden lykkäämistä ja vitkuttelua, jolloin niitä ei saa tehtyä, vaikka itse tietää ja haluaisi saada asian tai tehtävän tehtyä. Prokrastinaatio aiheuttaa stressiä sekä ahdistusta. Tämä erottaakin prokrastinaation laiskuudesta. Myös kynnys tehtävän tai asian suorittamiseen kasvaa mitä pidemmälle sen aloittamista jatkuvasti siirtää. Prokrastinaatiota voi esittäytyä niin koulussa, kotona kuin työelämässäkin, sitä esiintyy kaikilla elämän osa- alueilla. Kouluasioissa se näyttäytyy helposti erilaisten läksyjen teon lykkäämisenä ja kokeisiin luvun lykkäämisenä aina loppumetreille saakka. Kotona ehkä siivouksen aloitus...