Siirry pääsisältöön

Maailman mielenterveyspäivä

 

Maailman mielenterveyspäivää vietetään torstaina 10.10.2024. 


Tämän vuoden teemana on ”Mielenterveys on jokaisen oikeus”. Tänäpäivänä todella moni nuori, aikuinen sekä lapsi kokevat pahaa oloa, yksinäisyyttä sekä epäoikeudenmukaisuutta. Tilannetta ei auta se, että toimeentuloa heikennetään, nostetaan terveydenhoitokuluja ja nipistetään ja heikennetään mielenterveyspalveluihin pääsyä. Jo nyt jonot ovat todella pitkät. Apua tarvitsevat lapset ja nuoret eivät saa tarvitsemaansa apua. He joutuvat jonottamaan todella pitkiä aikoja päästääkseen avun piiriin.

Parhaimmassa tapauksessa, jos niin voi edes sanoa, nuori hautautuu omaan huoneeseen pois päivänvalon säteiltä, hän muurautuu ja lukitsee itsensä oman elämänsä ulkopuolelle, omaan huoneeseensa, eristää itsensä ystävistään, vanhemmiltaan sekä muilta läheisiltä ihmisiltä, joita hän kuitenkin eniten juuri nyt tarvitsisi. Hän syyttää itseään kaikesta, pitää itseään toivottamana luuserina, josta ei ole hyötyä kenellekään, ei edes hänelle omalle itselleen. Oma mieli hyökkää itseään vastaan ja tekee olosta päivä päivältä entistä ankeammaksi ja synkemmäksi. 

 



Toinen puoli nuorisosta liukuu elämän kaidalta polulta suoraan susien suuhun. Huonoa oloa helpotetaan niin alkoholilla, lääkkeillä sekä muilla päihdyttävillä aineilla, joilla vaan saisi hetkeksi elämän tuntumaan helpommalta. Kaikille tämä tie ei ole vain hetken kokeilu. Tämän maailman pimeä koura tarraa voimakkaasti kiinni ja vie vain syvemmälle armottoman pimeyden syövereihin. Vaikka jossain vaiheessa tilanteen ymmärtäisi, ja tietäisi että pois olisi päästävä. Tämä on todella hankalaa. Apua on vaikea saada, ehkei ensimmäinen hoitoonpääsy autakaan ja ihminen putoaa jälleen uudelleen samaan syvään suohon. Tutut ja turvalliset ystävät ja lähipiiri on kadonnut, tilalle on tullut toisenlaiset ystävät, joiden seura ei ainakaan tuo apua ja selviytymistä lähemmäksi.

Kolmas puoli nuorisosta uhmaa ja uhoaa. Heidän vihansa muuta maailmaa ja ihmisiä kohtaan loistaa kirkkaana. Kenelläkään ja millään ei ole väliä. Pahaa oloa puretaan holtittomalla käyttäytymisellä, huudellaan ja tapellaan kaduilla, käydään toisiin ihmisiin kiinni. Olo on voittamaton ja adrenaliini virtaa suonissa sitä enemmän mitä oman agression päästää valloilleen. Vanhemmat ovat ärsyttäviä holhoojia, he eivät tajua mistään mitään. Kadulla vastaan tuleva ihminen hymyilee omalle lapselleen, mutta nuori lukee tämän osoittavan häntä kuinka epäonnistunut ja kelvoton ihminen hän onkaan. Tai nuoren sisuksissa alkaa kuohumaan, mikä oikeuttaa tuon pienen turhan olennon saamaan hymyjä, mitä se on koskaan tehnyt. Kotona kuitenkin vanhemmat vain pieksevät ja hakkaavat pienemmästäkin erheestä. Alkaa suututtaa ja suoraan sanottuna vituttaa kahta kauheammin. Viha yltyy niin suureksi, ettei sitä eneää pysty hallitseemaan. Sivulliset saavat kärsiä. 


 

Oli ihmisellä millainen tilanne elämässään tahansa, oli syy pahaan oloon mikä tahansa, he tarvitsevat apua. Avun vastaanottaminen voi myös olla hankalaa. Kun ihmisellä on tarpeeksi paha olla, hän ei näe ulospääsyä, hän ei ymmärrä, että tästä voisi vielä joskus selviytyä. Joskus tilanne näyttäytyy niin epätoivoiselle, että on vaikea lähteä liikkeelle. Kaikki tuntuu kaatuvan niskaan. Luotto omiin kykyihin laskee ja oma olo pahanee entisestään.

Joskus törmää ihmisiin, jotka eivät ymmärrä tai osaa ajatella asioita toisen ihmisen näkökulmasta. Heidän mielestään ihminen on vain saamaton luuseri ja heidän tulisi ottaa pää vain pois perseestä niin sanotusti. Asettuminen toisen ihmisen asemaan ei välttämättä ole helppoa, mutta mitä tahansa ei kuitenkaan kannata laukoa suustaan. Sanonta ”jos sinulla ei ole mitään hyvää sanottavaa, älä sano sitten mitään” on aika hyvä periaate. Rakentavankin palautteen voi sanoa ilman että täytyy painautua toisen ihon alle vereslihaan asti. On eri asia sanooko asian toista halventaen ja loukaten kuin rakentavasti ja toista kuitenkin kunniottaen. Asioista ei kuitenkaan tarvitse olla samaa mieltä, mutta niistä tulisi pystyä keskustelemaan ilman, että toinen tai kumpikin lähtee sotajalle, silloin peli on menetetty. 


 

Mitä voisimme arjessamme tehdä jotta jokaisen mielenterveys olisi oikeus eikä vain sallittu harvoille ja valituille?

Mutta mikä on mielenterveys? Se on hyvinvoinnin keskeisin voimavara. Mielenterveyteen kuuluu niin psyykkinen, fyysinen, sosiaalinen ja henkinen ulottuvuus. Mielenterveys auttaa ihmistä selviytymään arjessa ja päihittämään elämän eteen tuodut vaikeudet. Hyvä mielenterveys auttaa pitämään mielen vahvana, niin ettei se murene täysin vaikeuksia ja surua kohdatessa. Tottakai, ja on aivan luonnollista, että mieli on apea, surullinen ja alakuloinen, mutta tilasta selviää, eikä siihen jumiudu. Hyvä mielenterveys on meidän kaikken oikeus.

Vahvista omaa ja toisten mielenterveyttä:

  • keskustelemalla

  • kuuntelemalla

  • olemalla läsnä

  • hanki ja neuvo hakemaan tukea sekä apua matalalla kynnyksellä

  • pidä kiinni omista rajoistasi ja kunnioita toisten rajoja


Haluatko lukea aiheesta lisää?

Mieli ry sivustolla on hyviä artikkeleita kuinka omaa ja toisten mielenterveyttä voidaan vahvistaa. Lue lisää  (linkki vie sinut Mieli ry sivustolle).

@mielenterveys
#maailmanmielenterveyspäivä
#vihreäävaloa 


Autetaan ja tuetaan toinen toisiamme, ollaan ystävällisiä toisillemme!

Kaunista syksyn odostusta!

Rakkaudella Marika,

Vajilla Art

 

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Itsetunto

Mikä on itsetunto? Itsetunto tarkoittaa tietoisuutta omasta arvosta ja itsekunnioituksesta. Toiselta nimeltään itsetuntoa kutsutaan omanarvontunnoksi tai itsearvostukseksi. Ihminen jolla on hyvä itsetunto, luottaa itseensä, pitää itsestään sekä arvostaa itseään omista heikkouksistaan huolimatta. Hyvällä itsetunnolla varustettu ihminen puolustaa itseään, ei anna toisten loukata itseään vaan puolustaa itseään ja omia oikeuksiaan. Terve itsetunto auttaa myös ihmistä olemaan tyytyväinen omiin suorituksiin ja pystyy nousemaan ylös erilaisten vastoinkäymisten jälkeen. Se auttaa myös kasvattamaan itseluottamusta sekä itsevarmuutta.        Läheisten vaikutus itsetuntoon Läheisten vaikutus itsetunnon kehittymiselle on todella suuri. Myöhäisemmällä iällä myös perheen ulkopuoliset ihmissuhteet vaikuttavat oman itsetunnon kehittymiseen. Lapselle on kaikkein tärkeintä, että hänellä olisi lähipiirissään kannustavia ihmisiä, jotka auttavat häntä kokemaan ja kokeilemaan erilais...

Prokrastinaatio

Kesälomat on ohitse ja normaali työ-ja kouluarki on pyörähtänyt jälleen käyntiin. Lomalta paluu töihin saati kouluun voi tuntua aluksi vaikealta. Taas kiireet, stressi ja ahdistus vaanii herkeämättä nurkan takana. Miksi elämä ei voisi vain olla helpompaa. Mikä on prokrastinaatio? Joillekin sana on varmasti tuttu, mutta ei kaikille. Sana prokrastinaatio tarkoittaa asioiden lykkäämistä ja vitkuttelua, jolloin niitä ei saa tehtyä, vaikka itse tietää ja haluaisi saada asian tai tehtävän tehtyä. Prokrastinaatio aiheuttaa stressiä sekä ahdistusta. Tämä erottaakin prokrastinaation laiskuudesta. Myös kynnys tehtävän tai asian suorittamiseen kasvaa mitä pidemmälle sen aloittamista jatkuvasti siirtää. Prokrastinaatiota voi esittäytyä niin koulussa, kotona kuin työelämässäkin, sitä esiintyy kaikilla elämän osa- alueilla. Kouluasioissa se näyttäytyy helposti erilaisten läksyjen teon lykkäämisenä ja kokeisiin luvun lykkäämisenä aina loppumetreille saakka. Kotona ehkä siivouksen aloitus...