Siirry pääsisältöön

Mitä onnellisuus on?

 Tänään 20.3.2024 Vietetään kansainvälistä onnellisuuspäivää

 

Onnellisuutta on kahdenlaista: hedoinistista ja eudaimonista. Hedoininen onnellisuus perustuu mielihyvään ja nautiskeluun. Eudaimoninen onnellisuus elämän merkityksellisyyteen ja oman potentiaalin käyttämiseen. Onnellisuuteen vaaditaan molempia, sekä hedoinistista että eudaimonista. Onnellisuus ei kuitenkaan tarkoita jatkuvaa positiivista olotilaa, vaan se käsittää koko tunteiden kirjon.


Onni ja ilo ovat positiivisia tunteita, kun taas onnellisuus on tila, jossa mielemme on. Onnellisuus tulee meidän jokaisen sisältä eikä sitä voi löytää ulkoisista tekijöistä. Onni ja ilo voivat tulla ulkoisista tekijöistä kuten uudesta työpaikasta, ystävän kanssa vietetystä ajasta tai hyvästä ruoasta. Näiden kautta saatu onnen ja ilon tunteet ovat kuitenkin vain hetkellisiä eivätkä jää pidemmäksi aikaa vaikuttamaan ja kasvattamaan onnellisuuttamme. Onnellisuus lähtee suurimmaksi osaksi meistä itsestämme, meidän omasta kyvystämme kokea ja saavuttaa tekijöitä, jotka tuottavat onnellisuutta.

Kun olemme onnellisia, olemme paljon optimisempia elämää kohtaan. Tämä auttaa meitä selviytymään niin hyvinä kuin huonoina hetkinä, emmekä ole niin alttiita ulkoisten tekijöiden aiheuttamille negatiivisille tunteille ja tapahtumille. Se auttaa meitä myös selviytymään ja menestymään paremmin niin ihmissuhteissa, urasuunnitelmissa kuin itse elämässäkin. Onnellisuus toimii siis vankkana pohjana vaihteleville tunteille ja helpottaa vastoinkäymisistä selviytymistä. Tätä kutsutaan myös resilienssiksi.

Onnellisuudesta on myös suuresti hyötyä meidän jokapäiväisessä elämässä. Se auttaa meitä pysymään terveempänä, pitämään itsestämme huolta, syömään terveellisemmin ja kuntoilemaan enemmän. Onnellisena me arvostamme itseämme enemmän, olemme tuotteliaampia ja luovia. Onnellisena olemme sinut itsemme kanssa. 

Yllä olevassa Lao Tzun runossa on paljon asiaa kiteytettynä muutamaan lauseeseen. Masentuneena harvoin tunnemme onnellisuutta. Hetkellisiä ilon ja onnen hetkiä mahtuu masentuneenkin elämään, mutta onnellisuus tuntuu olevan puhdas mahdottomuus. Mitä syvempi ja vaikeampi masennus on, sitä vaikeampaa on löytää tie takaisin onnellisuuden lähteelle. Masentunut elää menneessä, pitää itseään arvottomana ja hänen on mahdotonta nähdä mitään hyvää tässä hetkessä, saati tulevaisuudessa.

Ahdistuksen syitä on monia. Ahdistus voi aiheuttaa meissä muun muassa pelkoa tulevasta. Pelkäämme ehkä epäonnistumista, huolta tai murhetta erilaisista asioista ja turvattomuutta. Ahdistus pistää meidät ajattelemaan mitä pahaa kohta tulee tapahtumaan. Ahdistus vaikeuttaa jokapäiväistä elämäämme, sillä meidän on vaikea elää tässä hetkessä, koska pelkäämme, mitä pahaa tai ikävää meille tapahtuu, jos lähdemme pois turvalliseksi kokemastamme tilasta.

Rauhassa ollessamme olemme sinut itsemme kanssa. Pystymme nauttimaan elämästämme sekä tästä hetkestä. Emme pelkää tulevaa ja tiedostamme, että tulevaisuus ei ole kiinteä ja paikallaan pysyvä tila. Elämäntilanteet ympäri maailmaa muuttuvat ja ymmärrämme tämän. Pystymme nauttimaan tämän hetkisestä elämästä, mitä meillä on ja kenen kanssa me saamme viettää aikaamme juuri nyt.

 

Mitkä vaikeuttavat onnellisuuden saavuttamista?

Yksi suurista onnellisuuden sabotoijista on meidän oma mielemme. Vaatii oikeasti rohkeutta lähteä tavoittelemaan juuri oman näköistä elämää, katsoa eteenpäin ja hakea niihin asioihin muutosta, joihin ei ole tyytyväinen. Jos haluamme elämäämme muutosta, sitä kannattaa lähteä tavoittelemaan rohkeasti, eikä jämähtää paikoilleen muutoksen pelossa tai sen vuoksi, mitä toiset ehkä ajattelevat asiasta.

Kielteiset ajatukset ja itsekriittisyys syövät meidän mahdollisuuksiamme toteuttaa itseämme. Voimme ehkä ajatella että sellainen elämä ei ole meitä varten, tai en ole tarpeeksi hyvä, en tule kuitenkaan oppimaan tai tulen taas kuitenkin pettymään. Uskomukset omasta itsestäsi, vaikka ne eivät olisikaan totta, estävät meitä toteuttamasta omia unelmia ja pyrkimyksiä kohti onnellisempaa elämää.

On erittäin tärkeää myös opetella itsemyötätuntoa ja olla itselleen armollisempi. Silloin kun arvostamme itseämme ja olemme tietoisia omista tarpeistamme ja toiveistamme, meidän on paljon helpompaa lähteä tavoittelemaan haluttuja muutoksia, jotka auttavat meitä kokemaan onnellisuutta.

Myös niin sanottu sitkuttelu ja jossittelu ottavat nopeasti ylivallan olosuhteista ja estävät muutosten aikaansaamista. Jos jatkuvasti ajattelemme esimerkiksi, että "Sitten kun lapset ovat isoja, voin taas...", "Sitkun olen...., niin voin....", "sitten kun laihdun, voin taas...." sillä on todellinen pysäyttävä voima.

 

Miten tulla onnelliseksi?

Me voimme itse vaikuttaa omaan onnellisuuteemme omilla asenteillamme, elämäntavoilla sekä suhtautumisella. Onnellisuus on sitä, että saamme elää tärkeiden ihmisten kanssa tehden itselle merkittäviä asioita. Jotta voisimme saavuttaa onnellisuuden, meidän on tehtävä asioita, joista me itse pidämme, missä koemme olevamme hyviä, tehdä hyvää muille ja muistaa myös huolehtia itsestämme. Onnellisuus sisältää hyvät ihmissuhteet, rakkautta ja iloa, mutta onnellisuuteen pyrkiessä kannattaa ehdottomasti pyrkiä oman elämän merkityksellisyyteen. 

 

Kuten alussa mainitsin, onnellisuutta on kahta eri sorttia. On hedoinistista ja eudaimonista. Hedoinismi perustuu nautintoon ja mielihyvään. Sen mukaan hyväksi on kaikki se mikä tuottaa mielihyvää. Eudaimonismi taas perustuu elämän merkityksellisyyteen ja oman potentiaalin löytämiseen. Näiden kahden ollessa tasapainossa, myös oma hyvinvointi ja onnellisuus voi hyvin. 

Varsinkin masentuneena ja onnettomana, olisi hyvin tärkeää pystyä lisäämään elämään sellasia asioita, jotka lisäävät nautintoa ja mielihyvää. Kun vointi paranee, pystyy lisäämään erilaisia aktiviteettejä, jotka lisäävät merkityskellisyyttä sekä oman potentiaalin löytämistä. Näitä ovat esimerkiksi kouluttautuminen itseään kiinnostavaan ammattiin, opiskelu itsenäisesti harrastusmuodossa, uusi harrastus tai itselleen uuden käsityötaidon oppiminen. Nautintoa ja mielihyvää voi tuoda terveellisen ruoan syöminen, salli itsellesi herkkupäiviä jolloin saat syödä jäätelöä, karkkia, sipsiä jne. Jos saat mielihyvää katsomalla itseäsi kiinnostavaa sarjaa vaikka viisi jaksoa putkeen, salli se itsellesi. Jos nautit suunnittelusta ja ongelmanratkomisesta kokeile esimerkiksi ohjelmointia. Anna itsellesi lupa nauttia elämästä, anna itsellesi lupa kokea hyvää oloa näistä asioista. Yritä olla ottamatta liikaa paineita ja älä soimaa itseäsi jos tällä hetkellä vointisi ei salli muuta. Jos tällä hetkellä elämäsi kuluu enemmän tietokoneen ja telkkarin edessä, salli se itsellesi, koska et tällä hetkellä jaksa muuta ja pysty nauttimaan muusta. Aivan varmasti kun vointisi taas lisääntyy, kykenet aloittamaan jonkin muun asian tekemisen, josta pystyt nauttimaan. Tärkeää on ettet syyllistä itseäsi ja puhu itsellesi negatiivisesti jokaisessa käänteessä. Sillä se lisää pahan olon kierrettä entisestään.  

 

Oma kokemukseni onnellisuudesta

Itselleni onnellisuus liittyy vahvasti siihen, että saan tehdä sitä mikä itselleni on tärkeää ja minkä koen merkitykselliseksi itselleni. Onnellisuuttani lisää myös oma perheeni, lapseni sekä läheiset ihmiset ja ystävät. Koen myös onnellisuutta saadessani auttaa muita ihmisiä ja varsinkin jos omalla toiminnallani olen pystynyt auttamaan muita ihmisiä voimaan paremmin. Myös positiivinen elämänasenne auttaa kasvattamaan omaa onnellisuutta.

Vaikka tänä päivänä tunnen itseni onnelliseksi, täytyy myöntää, etten aina ole tuntenut onnellisuutta. Minun oli oikeasti opeteltava olemaan onnellinen ja tyytyväinen omaan elämääni. Monen vuoden koulukiusatuksi tuleminen ja masennukseen sairastuminen vaikeutti toden teolla nähdä elämä positiivisena ja onnellisena. Nuorempana yritin täyttää onnellisuuttani shoppailemalla. Se toikin hetkellisesti onnen ja ilon tunteita, mutta se ei kasvattanut onnellisuuttani elämää kohtaan ja kutisti lompakkoani aika tavalla. Jossain vaiheessa, tarpeeksi juteltuani ystävieni kanssa, ymmärsin, että minun oli oikeasti pakko tehdä asian eteen jotain. Oma onnellisuuteni on kiinni minusta itsestäni, omista kyvyistäni tehdä asian eteen konkreettisesti jotain. En voinut vain jäädä odottamaan, että joku ulkopuolinen taho tekisi sen minun puolestani. Myöskään pelkkä haaveileminen ja toivominen paremmasta tulevaisuudesta, ei auttanut vaan syöksi minua pahempaan epätoivoon. Kun sisäistin tämän asian, pystyin paremmin alkaa tekemään asian suhteen suunnitelmia.

Aloin toteuttamaan omia mielenkiinnon kohteita ja haastamaan itseäni. Astmaatikkona olin aina vierastanut liikuntaa. Aloitin juoksuharrastuksen. Aluksi se oli tuskallista, en pystynyt juoksemaan edes katuvalojen yhtä väliä yhtä jaksoisesti, vauhtini hidastui ja keuhkot huusivat tarvitsevansa ilmaa. Sinnikkäästi harjoitellessa aloin huomaamaan kuinka nopeasti kuntoni oikeasti kasvoi, yhtäkkiä jaksoin juosta jo kolmen lyhtypylvään välin ilman ongelmaa. Muutamien kuukausien jälkeen juoksin jo 5 kilometriä yhteen putkeen. Olin todella tyytyväinen, hämmästynyt ja etenkin ylpeä itsestäni. Rakastin juoksemista. Juostessa tunsin olevani jotenkin vapaa. Juoksu-urani kuitenkin loppui muutaman vuoden jälkeen yhden kohtalokkaan juoksulenkin aikana. Olin juoksulenkillä yhdessä mieheni kanssa, ja yhtäkkiä nilkkani vääntyi ja valahdin maahan. Olin juossut suoraan hiekkatiessä olevaan monttuun. Yritin nousta ylös mutta en päässyt, onneksi meillä oli puhelin mukana ja pystyimme soittamaan äidilleni, joka tuli hakemaan meidät autolla. Nilkastani oli repeytynyt nivelsiteet todella pahasti ja nilkka oli kipeä vuoden verran. Kipinä juoksemiseen kuitenkin jäi kytemään sisälleni. Sen tuoma hyvän olon tunne ja itseni voittaminen henkisesti sekä fyysisesti oli jotain aivan käsittämättömän ihanaa.

Onnellisuuden tunnetta voisin verrata aika hyvin rakastumisen tunteeseen. Silloin sinulla on tunne, että kaikki mitä teet onnistuu, sinulla on täysi luottamus itseesi ja omiin kykyihin. Vaikka välillä jokin asia ei onnistuisi kaikkein parhain päin, pystyt ponnahtamaan siitä eteenpäin, oppia kenties jotain uutta ja yrittää uudelleen. Olet niin onnellinen, että hankalammatkin asiat tuntuvat sujuvan vähän kuin itsestään. Se antaa sinulle uskomattomasti voimaa. Voimaa pyrkiä eteenpäini ja pitämään kiinni onnellisuuden tunteesta.

Onnellisena olet myös vahvempi henkisesti. Pystyt puolustamaan itseäsi ja omaa hyvinvointiasi. Et anna toisten kävellä itsesi yli. Olet vahvempi sanomaan ei, sillon kun siltä tuntuu. Olet vahvempi myös näyttämään tunteesi ja kertomaan kun et voi hyvin.

Rakkaudella

Marika, Vajilla Art


 

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Itsetunto

Mikä on itsetunto? Itsetunto tarkoittaa tietoisuutta omasta arvosta ja itsekunnioituksesta. Toiselta nimeltään itsetuntoa kutsutaan omanarvontunnoksi tai itsearvostukseksi. Ihminen jolla on hyvä itsetunto, luottaa itseensä, pitää itsestään sekä arvostaa itseään omista heikkouksistaan huolimatta. Hyvällä itsetunnolla varustettu ihminen puolustaa itseään, ei anna toisten loukata itseään vaan puolustaa itseään ja omia oikeuksiaan. Terve itsetunto auttaa myös ihmistä olemaan tyytyväinen omiin suorituksiin ja pystyy nousemaan ylös erilaisten vastoinkäymisten jälkeen. Se auttaa myös kasvattamaan itseluottamusta sekä itsevarmuutta.        Läheisten vaikutus itsetuntoon Läheisten vaikutus itsetunnon kehittymiselle on todella suuri. Myöhäisemmällä iällä myös perheen ulkopuoliset ihmissuhteet vaikuttavat oman itsetunnon kehittymiseen. Lapselle on kaikkein tärkeintä, että hänellä olisi lähipiirissään kannustavia ihmisiä, jotka auttavat häntä kokemaan ja kokeilemaan erilais...

Maailman mielenterveyspäivä

  Maailman mielenterveyspäivää vietetään torstaina 10.10.2024.  Tämän vuoden teemana on ”Mielenterveys on jokaisen oikeus”. Tänäpäivänä todella moni nuori, aikuinen sekä lapsi kokevat pahaa oloa, yksinäisyyttä sekä epäoikeudenmukaisuutta. Tilannetta ei auta se, että toimeentuloa heikennetään, nostetaan terveydenhoitokuluja ja nipistetään ja heikennetään mielenterveyspalveluihin pääsyä. Jo nyt jonot ovat todella pitkät. Apua tarvitsevat lapset ja nuoret eivät saa tarvitsemaansa apua. He joutuvat jonottamaan todella pitkiä aikoja päästääkseen avun piiriin. Parhaimmassa tapauksessa, jos niin voi edes sanoa, nuori hautautuu omaan huoneeseen pois päivänvalon säteiltä, hän muurautuu ja lukitsee itsensä oman elämänsä ulkopuolelle, omaan huoneeseensa, eristää itsensä ystävistään, vanhemmiltaan sekä muilta läheisiltä ihmisiltä, joita hän kuitenkin eniten juuri nyt tarvitsisi. Hän syyttää itseään kaikesta, pitää itseään toivottamana luuserina, josta ei ole hyötyä kenellekään, ei ed...

Prokrastinaatio

Kesälomat on ohitse ja normaali työ-ja kouluarki on pyörähtänyt jälleen käyntiin. Lomalta paluu töihin saati kouluun voi tuntua aluksi vaikealta. Taas kiireet, stressi ja ahdistus vaanii herkeämättä nurkan takana. Miksi elämä ei voisi vain olla helpompaa. Mikä on prokrastinaatio? Joillekin sana on varmasti tuttu, mutta ei kaikille. Sana prokrastinaatio tarkoittaa asioiden lykkäämistä ja vitkuttelua, jolloin niitä ei saa tehtyä, vaikka itse tietää ja haluaisi saada asian tai tehtävän tehtyä. Prokrastinaatio aiheuttaa stressiä sekä ahdistusta. Tämä erottaakin prokrastinaation laiskuudesta. Myös kynnys tehtävän tai asian suorittamiseen kasvaa mitä pidemmälle sen aloittamista jatkuvasti siirtää. Prokrastinaatiota voi esittäytyä niin koulussa, kotona kuin työelämässäkin, sitä esiintyy kaikilla elämän osa- alueilla. Kouluasioissa se näyttäytyy helposti erilaisten läksyjen teon lykkäämisenä ja kokeisiin luvun lykkäämisenä aina loppumetreille saakka. Kotona ehkä siivouksen aloitus...