Mitä ovat kaveritaidot ja miksi ne ovat tärkeitä?

Ystävänpäivää vietetään taas 14.2.2024. Omat ystävät ovat yksi elämämme parhaimmista lahjoista. Heidän kanssaan voi leikkiä, harrastaa, katsoa elokuvia, itkeä ja nauraa. Ystävät tuovat elämäämme paljon iloa ja syvyyttä. Siltikin todella moni lapsi, nuori, aikuinen sekä vanhus elää päivästä päivään ilman ainuttakaan kaveria tai aitoja syviä kaverisuhteita. Miksi näin on? Miksei meillä kaikilla voisi olla sitä omaa sydänystävää? Miksi osan meistä pitää kärsiä yksinäisyydestä, välillä raastavastakin yksinäisyydestä ja kaipuusta toisen ihmisen lähelle, niin henkisesti kuin fyysisestikin. 

Maailma on toisinaan myös kovin raaka, täynnä ennakkoluuloja ja ajatuksista, jotka vaikuttavat tapoihimme käyttäytyä toisia ihmisiä kohtaan. Kaikki ihmiset kaipaavat toista ihmistä jakamaan ilot ja surut, antamaan tukea ja hoivaa, olemaan läsnä tässä ja nyt. Ihminen on syntyjään laumaeläin, ei mikään erakko, vaikka erakoksi voi ajautua liian useiden elämässä koettujen vaikeuksien ja epäonnistuneiden sosiaalisten suhteiden vuoksi. Tällaiset hankaluudet, jotka tapahtuvat jatkuvasti, muokkaavat suuresti meidän minäkuvaamme, tapaa nähdä maailma ja sen sisällä elävien ihmisten arvo ja luotettavuus. 

Näin lähestyvän ystävänpäivän kunniaksi ajattelin kirjoittaa teille kaveritaidoista. Mitä ovat kaveritaidot ja miten niitä voi harjoitella ja miksi ne ovat meille kaikille niin tärkeitä? Mitä hyötyä niistä on meidän jokapäiväiseen elämäämme?

Mitä ovat kaveritaidot?

Kaveritaitojen pohjalla on itsetuntemus ja itsemyötätunto. Nämä lisäävät luottamusta ja empatiaa itseä sekä muita kohtaan. Jotta pystyisit saamaan itseäsi tyydyttäviä ihmissuhteita, sinun on opittava pitämään itseäsi arvokkaana, tärkeänä ja kiinnostavana omana itsenäsi. Kaveri-ja sosiaalisia taitoja tarvitaan meidän jokapäiväisessä elämässämme, niin tarhassa, koulussa, parisuhteissa sekä työelämässä. Kaveritaidot auttavat meitä luomaan ja säilyttämään kaverisuhteen molempia osapuolia miellyttävä suhde. 

 

Kaverisuhteiden saamisen olemassaolevia haasteita?

Muun muassa Punaisen Ristin teetättämän tutkimuskyselyn perusteella monet nuoret kokevat haasteelliseksi uusien kaverisuhteiden hankkimisen, koska miettivät kuinka toiset suhtautuvat heihin, tulevatko he hyväksytyksi porukkaan tai he eivät tunne yhteenkuuluvuutta tai luottamusta kaveriporukkaan. Osa nuorista kokee myös riittämättömyyden tunnetta sekä paineita sosiaalisuudesta ja omasta kiinnostavuudestaan. Myös ujous ja jännittäminen vaikeuttavat ihmissuhteiden luomista. Jännityksen kasvaessa se voi johtaa voimakkaaseen ahdistukseen tai paniikkioireisiin. Osa nuorista kokevat myös omien sosiaalisten- ja vuorovaikutustaitojen aiheuttavan haasteita. Näiden taitojen hankkimiseen lapset ja nuoret tarvitsevat tukea ja rohkaisua niin kotona kuin kouluympäristössäkin. Taitoja on kuitenkin vaikea harjoitella, jos jostain syystä lapsi tai nuori ei kykene kohtaamaan kyseisiä tilanteita. Onneksi nykyään teknologia mahdollistaa kaveritaitojen harjoittelemista ja tukemista esim. online pelien kautta ja olemalla vuorovaikutuksessa toisten pelaajien kanssa mikrofonin välityksellä. 

 

Miten voisit helpottaa jännitystä sosiaalisissa tilanteissa? 

Yksi keino vähentää jännitystä on kertoa rohkeasti ääneen, että jännität. Se yleensä auttaa, sillä silloin sinulla ei mene voimavaroja jännityksen oireiden miettimiseen ja näkyvätkö ne toiselle osapuolelle. Myös keskustelukumppanisi voi kokea jännitystä ja tällä voi olla syvempään keskusteluun avaava yhteys. Muita keinoja ovat muun muassa: 

• itsensä haastaminen
• negatiivisten olettamusten kyseenalaistaminen jännittävissä tilanteissa
• erilaiset rauhoittumus- ja rentoutumistekniikat kuten esim. hengitysharjoitukset
• psykoterapioa tai lääkehoito, jos oireet ovat todella voimakkaat ja vaikuttavat negatiivisesti elämääsi
  

Onnistuneet kokemukset lisäävät itsevarmuutta, jolloin sosiaalisista kohtaamisista tulee helpompia. 

Miten vahvistaa kaveritaitoja?

Kaveri- ja sosiaalisiataitoja voi harjoitella ja vahvistaa läpi elämän. Niitä voi hyvin harjoitella aikuisenakin ja vahvistaa jatkuvasti. Mutta kuinka se tapahtuu? Millaisia keinoja voit käyttää niiden vahvistamiseksi?

1. Ole kiinnostunut toisen elämästä, aidosti

Kysy toiselta mitä hänelle kuuluu. Se osoittaa empatiaa ja halua kuulla toisen elämästä     asioita. Voit kysellä kuulumisia niin bussimatkalla kouluun, työmatkalla kohdatessasi     työkaverini, puhelimessa, harrastusten lomassa tai vaikka esimerkiksi soittamalla tai     lähettämällä tekstiviestin. 

2. Ole läsnä

Läsnäolo on tärkeä osa ystävyyttä. Jokainen ihminen kaipaa näkyväksi ja kuulluksi tulemista.     Ole valmis kuuntelemaan kun toinen kertoo omista asioistaan, ja anna tarvittaessa myös     tukea. Läsnäoloa voit vahvistaa myös pienillä ja suuremmilla käytännön teoilla tai teoilla     jotka auttavat toista. 

Mitkä muut asiat auttavat olemaan läsnä?

• ole kasvotusten ja katso puhujaa silmiin
• kysy toiselta hänen asioistaan, esim. mitä hänelle kuuluu, harrastuksista, lempi musiikista jne.
• keskity kuuntelemaan mitä toinen sanoo, älä räplää kännykkääsi samalla, vaan keskity toiseen
  
• ilmaise lyhyillä ilmaisuilla, eleillä ja ilmeillä, että kuuntelet toista. Esim. oho, voi ei, oikeesti? tai hymyilemällä, nyökkäämällä jne
• odota vuoroasi, älä keskeytä toista
• malta olla kertomatta heti omista kokemuksistasi
• sano myös itse mitä haluat sanoa. Kerro omista ajatuksistasi tai tunteistasi keskustelukumppanin kertomiin asioihin liittyen
  
• rohkaise ja kannusta toista tarvittaessa. Kysy täydentäviä kysymyksiä.
• toista lyhyesti kuulemasi, näin varmistat, että olet ymmärtänyt oikein mitä toinen juuri kertoi 

3. Huomioi ja ilahduta

Huomioimalla toista osoitat arvostusta toista osapuolta kohtaan. Teot voivat olla pieniä että suuria. Huomioista on esim. pyytäminen mukaan leffaan, kahville, lenkille, tekeminen jotain yhdessä mitä tiedät että toinen on kiinnostunut. Parhaat huomioimisen tavat ovatkin juuri sellaisia, jotka ovat lähellä toisen sydäntä. Esim. ratsastus jos toinen rakastaa hevosia. Seinäkiipeily, jos toinen tykkää haastaa itsensä uusien taitojen kanssa tai rakastaa kiipeilyä.

 

 

4. Muista tasapaino

Kaverisuhteinen ylläpito pitää olla tasapuolista. Se ei voi jäädä vain toisen harteille. Silloin se ei täydennä toisen osapuolen tarpeita. Jos kerrot omista huolistasi, innostuksen kohteistasi tai muusta elämääsi liittyvistä asioista, on myös keskustelukumppanillasi oikeus tulla kuulluksi ja kohdatuksi samalla tavalla. Myös toisen osapuolen on kuunneltava sinua ja olla aidosti kiinnostunut sinusta, kuten sinä olet hänestä ja haluat aidosti kuulla hänestä. Elämässä on aina tilanteita, jolloin tasapaino voi hetkellisesti järkkyä. Varsinkin masennuksen kohdatessa, tai oman elämän tasapainon järkkyessä jollain traumaattisella tavalla, voi toisella osapuolella olla enemmän tarvetta purkaa omia tuntemuksiaan, tunteitaan ja ajatuksiaan. Tässä kuitenkin pitää muistaa, että et ole keskutelukumppanisi ammattiauttaja, jos ystävän purkautumiset kuormittavat sinua liiaksi, on hyvä ystävällisesti ohjata ystävä ammattiauttajan puheille.

5. Sovita yhteydenpito elämäntilanteeseen

Yhteydenpito ystäviin on todella tärkeää, mutta se ei saa silti vaarantaa sinun omaa hyvinvointiasi, tarpeita tai aiheuttaa laiminlyöntiä muita läheisiä ihmisiä kohtaan, kuten esimerkiksi omiin lapsiin. Joskus tapaamistiheys voi olla päivittäistä, viikottaista, kuukausittaista tai jopa vähemmänkin. Vanhojen ystävien välillä voi jopa kulua vuosikin, mutta silti välit säilyvät hyvinä ja jälleenkohtamiinen on kuin ei olisi kulunut kuin päivä viimekerrasta. Elämäntilanteemme vaihtelee ja joskus päivämme ovat todella kiireiset. Voi olla töitä, opiskelua, lasten hoito vie enemmän aikaa tai elämäntilanteessa voi olla muuta aikaavievää. Tällöin ystäviin ei pysty pitämään yhtä paljon yhteyttä. Tauot ovat täysin normaaleja. Joskus harvenevat yhteydenpidot voivat aiheuttaa vieraantumista ja ystävyys voi päättyä. Mutta tämä ei suinkaan tarkoita sitä, että ystävyyssuhde olisi loppumassa.

6. Kielteisten asioiden käsittely

Ystävyyssuhteissa tulee joskus esiin erimielisyyksiä ja hankalia tunteita. Joskus mieleen voi     tulla pelko hylätyksi tulemisesta, jos ystävästä ei ole kuulekaan heti kun sitä kaipaisi.     Ystävyys voi aiheuttaa kateutta ja mustasukkaisuutta, jos toinen saavuttaa jotain mitä itse     kaipaisi. Tällöin on tärkeää oppia tiedostamaan ja tuntemaan omat kielteiset tunteet. Ystävän     kanssa on hyvä oppia puhumaan kielteisistä tunteista rakentavasti ja rauhallisesti. Syyttely,     komentelu ja arvostelu ei tuota positiivista tulosta, vaan voi tulehduttaa välit totaalisesti ja     ystävyyssuhde voi loppua. Joskus voi myös tulla eteen tilanne jolloin toinen osapuoli kokee,     ettei tule ymmärretyksi tai kuulluksi, tai kokee tulleen loukatuksi. Joskus välejä ei vain pysty     enää korjaamaan. Tällöin on hyvä antaa tilaa surulle ja luopumiselle. 

7. Millaista ystävyyttä kaipaat?

On hyvä myös pohtia, millaista ystävyyttä kaipaat elämääsi. Kohtaavatko molempien osapuolten tarpeet ja odotukset? Onko kaverisuhde omien arvojen mukainen. On myös hyvä pohtia millaisia asioita haluaisit toisen tietävän sinusta jo heti tustutumisen alkumetreillä. Millainen ihminen tuntuu lähestyttävältä. Koeotko itse olevasi helposti lähestyttävä? Ja vaikuttavatko esim. ihmisen ulkoiset piirteet tai muut tekivät tutustumiseen?

Entä miten haluaisit että kaverisi huomioisi sinua? Minkälaisia juttuja haluaisit tehdä kaverisi kanssa esim. viikottain, pari kertaa kuussa, kerran kuussa tai kerran vuodessa.

 

Oikein ihanaa ystävänpäivää teille kaikille!

Rakkaudella, 

Marika, Vajilla Art