Siirry pääsisältöön

Koulukiusaamisen syvät haavat

 

Koulukiusaaminen on valitettavan yleistä. Niin moni lapsi ja nuori joutuu sen kohteeksi haluamattaan. Kiusaaminen voi olla verbaalista, fyysistä tai sekä että. Nykyään kiusatuksi voi joutua myös somessa. 

Sanalliset loukkaukset ja irvailut toisen ulkonäöstä, vaatteista, kävelytyylistä, harrastuksista, mielenkiinnon kohteista eivät jätä fyysisesti näkyvää jälkeä, mutta se mitä se tekee kiusatuksi tulleelle, on todella haitallista, satuttavaa ja särkee omatunnon sirpaleiksi. 

Fyysinen kiusaaminen jättää helposti näkyvät jäljet. Se voi myös aiheuttaa pahoja loukkaantumisia tai vammoja. Sekä fyysinen että henkinen pahoinpitely on haitallista ja vaarallista lapsen ja nuoren kasvulle sekä henkiselle hyvinvoinnille.

Kiusaaminen on myös haitallista itse sitä tekevälle nuorelle. Se vääristää nuoren omakuvaa. Kiusaaja saa yleensä taakseen kannattajajoukon sekä hiljaisia hyväksyjiä. Se antaa aivan vääränlaisen kuvan vallasta ja ihailluksi tulemisesta. Kiusaajalla itsellään voi myös olla ongelmia kotona, paineita koulunkäynnin kanssa tai muita ongelmia jotka painavat hänen mieltään. Hän purkaa sen toisiin ihmisiin koska ei osaa purkaa pahaa oloaan toisella tavalla. Kohteeksi joutuu yleensä se jota kiusaaja pitää heikompana, parempana tai jollain muulla tavalla ärsyttävänä.

Peruskoulu on lapsille ja nuorille kuin toinen koti, jossa he viettävät todella suuren osan viikon tunneista. Koulumaailmassa olemme opettelemassa elämämme kannalta tärkeitä perusasioita, samalla opimme luomaan itsestämme kuvan tämän maailman yhtenä  osana. Se tulemmeko me hyväksytyiksi koulussa omana itsenämme, oman ikäistemme keskuudessa, muokkaa meidän omakuvaamme todella suuresti. Kiusatuksi joutuminen voi aiheuttaa elinikäiset traumat sen kohteeksi joutuneelle lapselle tai nuorelle. Ne traumat eivät välttämättä enää koskaan parane.

Koulukiusaamisen jättämät syvät haavat eivät välttämättä koskaan parane"

Koulumaailman raadoillisuus on järkyttävää. Se voi ajaa kiusatuksi tulleen tekoihin, joista ei enää ole paluuta. Kiusatuksi joutunut voi masentua, tai sairastua jopa psyykkisesti liiallisten henkisten paineiden alla. Liian pitkään jatkunut kiusaaminen vie elämänilon ja toiveen paremmasta tulevaisuudesta. Lapsi tai nuori ei enää kykene näkemään itseään osana tätä maailmaa, ei usko parempaan huomiseen, tai että tilanne tulisi koskaan parantumaan tai muuttumaan paremmaksi. Hän vain vajoaa ja vajoaa syvemmälle mustaan harmauteen, elämästä on kadonnut kaikki minkä vuoksi elämää kannattaisi jatkaa. Sisäistä tuskaa ja toivotanta oloa yritetään turruttaa ehkä alkoholilla, huumeilla, viiltelyllä, itsemurhan haaveiluna tai jopa yrittämällä sitä, holtittomalla käyttäytymisellä tai uhmakkuudella omia vanhempia tai muita perheenjäseniä kohtaan. Äärimmäisissa tapauksissa ahdinko voi purkautua kostosuunnitelmilla, jossa kohteena on esimerkiksi koko koulu.  

"Koulumaailman raadoillisuus on järkyttävää. Se voi ajaa kiusatuksi tulleen tekoihin, joista ei ole paluuta"


Koulumaailmassa lasten ja nuorten tulisi saada kasvaa rauhassa, nauttia elämästä ja ystävistä. Heidän ei tulisi pelätä huomista saati milloin joutuu taas kiusaamisen kohteeksi. Kaikista ihmisistä ei tarvitse tykätä, mutta heidän kanssaan pitäisi osata tullaan toimeen. 

"Kaikista ihmisistä ei tarvitse tykätä, mutta heidän kanssaan pitää osata tulla toimeen"

Olisi aivan ihanaa jos joku päivä koulumaailma olisi turvallinen paikka jokaiselle lapselle ja nuorelle. Tunnetaitojen opettaminen lapsille ja nuorille on ensiarvoisen tärkeää. Niiden avulla he oppivat käsittelemään omia tunteitaan, huomioimaan toisten tunteita ja ymmärtämään omaa käyttäytymistään toisten silmin katsottuna.   

Tehdään yhdessä maailmasta parempi paikka meille kaikille, pala palalta!

Marika, Vajilla Art

 

   

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Maailman mielenterveyspäivä

  Maailman mielenterveyspäivää vietetään torstaina 10.10.2024.  Tämän vuoden teemana on ”Mielenterveys on jokaisen oikeus”. Tänäpäivänä todella moni nuori, aikuinen sekä lapsi kokevat pahaa oloa, yksinäisyyttä sekä epäoikeudenmukaisuutta. Tilannetta ei auta se, että toimeentuloa heikennetään, nostetaan terveydenhoitokuluja ja nipistetään ja heikennetään mielenterveyspalveluihin pääsyä. Jo nyt jonot ovat todella pitkät. Apua tarvitsevat lapset ja nuoret eivät saa tarvitsemaansa apua. He joutuvat jonottamaan todella pitkiä aikoja päästääkseen avun piiriin. Parhaimmassa tapauksessa, jos niin voi edes sanoa, nuori hautautuu omaan huoneeseen pois päivänvalon säteiltä, hän muurautuu ja lukitsee itsensä oman elämänsä ulkopuolelle, omaan huoneeseensa, eristää itsensä ystävistään, vanhemmiltaan sekä muilta läheisiltä ihmisiltä, joita hän kuitenkin eniten juuri nyt tarvitsisi. Hän syyttää itseään kaikesta, pitää itseään toivottamana luuserina, josta ei ole hyötyä kenellekään, ei ed...

Juhannus on taikojen aikaa

Juhannusta vietetään tänä vuonna lauantaina kesäkuun 22 päivä. Perusjuhannukseen tunnetusti kuuluu sauna, tanssit sekä kokko. Tämän lisäksi nautitaan maukkaasta grilliruasta ja mahdollisuuksien mukaan maukkaista uusista perunoista voinokareen kera. Juhannusta vietetään yleensä oman perheen ja ystävien kesken. Yleensä Suomen kaupungit tyjentyvät asukkaista, sillä osa suuntaa viettämään juhannusta mökillä tai muuten mahdollisimman lähellä luontoa. Monet ulkoilu- ja virkistyspaikat järjestävät erilaisia juhannustapahtumia niin koko perheelle, nuorisolle tai aikuisemmalle väestölle.   Juhannus, tuo muinaisuskonnollinen juhla Juhannuksella on vanhat perinteet Suomessa. Se kuluu pakanallisiin juhlapäiviin. Historia yltää ainakin vuoteen 1800, jolloin Juhannusta juhlittiin säänjumala Ukon juhlana.  Ukon juhlaa vietettiin, jotta tuleva sadonkorjuu olisi tuottoisa ja karjan hedelmällisyys olisi taattu. Ukon jumalan kunniaksi pantiin olutta ja olutta skoolattiin "ukon malja...

Prokrastinaatio

Kesälomat on ohitse ja normaali työ-ja kouluarki on pyörähtänyt jälleen käyntiin. Lomalta paluu töihin saati kouluun voi tuntua aluksi vaikealta. Taas kiireet, stressi ja ahdistus vaanii herkeämättä nurkan takana. Miksi elämä ei voisi vain olla helpompaa. Mikä on prokrastinaatio? Joillekin sana on varmasti tuttu, mutta ei kaikille. Sana prokrastinaatio tarkoittaa asioiden lykkäämistä ja vitkuttelua, jolloin niitä ei saa tehtyä, vaikka itse tietää ja haluaisi saada asian tai tehtävän tehtyä. Prokrastinaatio aiheuttaa stressiä sekä ahdistusta. Tämä erottaakin prokrastinaation laiskuudesta. Myös kynnys tehtävän tai asian suorittamiseen kasvaa mitä pidemmälle sen aloittamista jatkuvasti siirtää. Prokrastinaatiota voi esittäytyä niin koulussa, kotona kuin työelämässäkin, sitä esiintyy kaikilla elämän osa- alueilla. Kouluasioissa se näyttäytyy helposti erilaisten läksyjen teon lykkäämisenä ja kokeisiin luvun lykkäämisenä aina loppumetreille saakka. Kotona ehkä siivouksen aloitus...